Viime viikonloppuna ajettiin Pirkan pyöräily. Team Rynkeby osallistui Pirkan lenkille 217km. Minä en. Kummitytön rippijuhlat osuivat samalle päivälle. Päätin korvata tilanteen osallistumalla seuraavan perjantain Pirkan yöpyöräilyyn. Kesäyöllä pyöräily on kiehtonut jo useamman vuoden, sopivaa hetkeä ei vaan ole tullut. Eikä tullut nytkään. Perjantaina satoi ja tuuli siihen malliin, ettei edes turkulainen lähde Tampereelle siinä säässä. Lauantaiksi luvattiin jo parempaa keliä, joten Pirkan yöpyöräily suoritettaisiin Varsinais-Suomessa ja vain kahden osallistujan voimin. Näin ne turkulaiset asian hoitavat: ajavat kaksin ja kotimaisemissa. Lenkki kuitenkin nimettiin Pirkan yöpyöräilyksi.Lenkkiä varjosti kova kipu oikeassa polvessa, joka ilmenee vain polkiessa. Kävelyä se ei haittaa lainkaan. 50km jälkeen kipu yltyi jo sietämättömäksi. Mieleen tuli mitenköhän Pariisiin poljetaan, jos polvi vihoittelee jo 50km jälkeen kun matkaa on jäljellä yli 1300km. Huh huh. Pitänee ottaa pari viikkoa rauhassa ja jättää polkeminen väliin.
Lenkki meni muuten mainiosti, rauhallisesti ja kumikin puhkesi vasta kotipihalla.
.jpg)
